Pitäisköhän joskus tehdä jotain isompaa tosissaan. Tosin, ei sitä varmaan jaksaisi, tällaiset puolenyön randomit inspikset riittänee toistaiseksi = 3 =

Ainakin tällä kertaa kamera on jalustalla niin kuva ei tärähtele 8D

Joo, just because. Okei, ei kaikki tässä ole sketsuja. Koko dumppauskin on poikkeuksellisen pieni.

( Guvvei )

Enpäs ole pitkään aikaan kirjoitellut tännekään mitään, etenkään oikeasti elämääni liittyviä asioita enkä pelkkiä luonnospostauksia. En tiedä montako elämästäni/sen stalkkaamisesta kiinnostunutta tyyppiä täällä oikeasti on lukemassa (etenkin kun omille tutuille jaan pikkutiedot fb:n tai muun median kautta), mutta tyhjennetäänpä välillä ajatuksia

Joo, joten kuuntelen Sailor Moon -openingeja ja koitan miettiä miltä tilanne näyttää nyt.

Kahden vuoden opiskelu Porissa tuli päätökseensä viimekuun lopussa, kämppä siivottiin, pakattiin ja luovutettiin. Kävin hakemassa paperinikin vain vetäen nopeasti vanhan yo-mekkoni niskaan ja jättäen ainoaksi laittautumisekseni piipatun niskalettini. Tavallaan hävettikin, ettei tuo tapahtuma ollut mulle kovin iso asia, vaikka toisille se sitä kai olikin. Kunnioitin nyt kuitenkin toisten iloa juhlapukeutumisella.

Juhlista tultiin takaisin heittämään muuttovaatteet niskaan ja jatkamaan pakkausta. Olin pakkaillut tosi laiskasti ennen vanhempien tuloa, joten työtä oli hävyttömän paljon. Ensikerraksi enemmän muovilaatikoita pienelle kamalle ja vähemmän laiska asukas muuttamaan = w ='

Lauantaina illasta karkasin sovitusti Minnan luo katselemaan Euroviisuja ja porukat toivat sitten aamulla tuota kyläilyä varten pakatut kamani samalla kun lähtivät yksiöni sisällön kanssa takaisin Tornioon. Jäin tosiaan lukemaan ja valmistautumaan pääsykokeisiin. Jollain jännällä tapaa tuo operaatio myös sulki ympyrän, asuinhan ensimmäisetkin kaksi kuukauttani Porissa Minnan ja Joonaksen luona.

Kävin Tampereella pääsykokeissa torstaina 3.6. ja torstaina 10.6. Ensimmäinen koe koski englantilaista filologiaa, enkä ollut ehtinyt lukea kyseiseen koitokseen tarkoitettuja pääsykoekirjoja lainkaan, koska kouluhommat olivat venähtäneet vähän pidemmälle kuin oli ollut tarkoitus. Onnekseni kyseinen koe sisälsi vain 30/150 kysymyksestä pääsykoekirjoihin liittyvää materiaalia, ja näistäkin osaan riitti sen kielitermistön tunteminen, minkä sain suomen kielen puolelta. En osaa sanoa miten meni, koe oli monivalinta, jossa ei tullut miinuspisteitä, joten olen vastannut kaikkeen. Kyllä tässä ihan jännällä kutinalla mennään.

Toinen koe oli sitten tosiaan se suomen kieli (aika monesti meinaan kirjoittaa äidinkieli, mutta sehän nyt on tässä väärin, vaikka tuo suomi sattuu allekirjoittaneen äidinkieli olemaankin). Koe tuntui helpommalta kuin ne vanhat pääsykokeet, joita olin yliopiston sivuilta lueskellut aiemmin. Äidinkieleen ehdin lukea molemmat kirjat kaikessa rauhassa. Lisäksi bongasin ennen koetta vanhojen kokeiden perusteella tärpin, jonka arvo koko pistemäärästä oli 10%, joten olen aika tyytyväinen suoritukseeni. Eiköhän tuonne sisään pääse vähintään ensivuoden kokeilla.

Saan tulokset 12.7.

Kokeiden jälkeen vuorossa oli roadtrip pohjoiseen Minnan, Joonaksen ja tämän kaverin kanssa. Myös Juksu oli mukana ja selviytyi ensimmäisestä piiiitkästä automatkastaan alkuvaahtoamisestaan huolimatta oikein hienosti.

Olen nyt sitten Torniossa puuhastellut kaikkea pientä, maalaillut nukkeja, piirtänyt, ottanut vastuun ruokahuollosta, alkanut harrastaa pitkiä kävelylenkkejä. Jonkin verran olen myös ottanut kiinni sarjoja, joita en ehtinyt koulun loppupuolella katsella (aah, DRRR! miksi olet niin mielettömän siisti * w *)

Nyt olisi Minnan Pukifee Pukisha tuossa meikattavana, minkä lisäksi odotan, että ensimmäinen ihka oikea tilaustyömeikattavani tupsahtaisi postista! Jännittää! > w < (ja ei, en laske tilaustöiksi kaverille tehtyjä juttuja, joista en saa maksua)

Elämässä on jännät paikat, kaksi vuottani Porissa lähenevät loppuaan ja pitäisi kehitellä ratkaisuja seuraavalle vuodelle. Saas nähdä miten tässä sit käy, kesän vietän aika tarkoin 100% todennäköisyydellä Torniossa vanhempien luona, töitä olisi kans kiva saada.

Mutta ainakin yksi asia ei halua ottaa muuttuakseen, tälmäisen tähän nyt aika kuvaraskaan entryn kaikesta kivasta keskeneräisestä tavarasta, ei näistä moni kuitenkaan koskaan tule valmiiksi eikä päätyisi näinollen näkyviin minnekään.

( Guvei~ )

Torniossa taas vaihteen vuoksi. Pari ekaa päivää varmaan menee vain siihen että olen jotenkin päin vain. Puuhaahan nyt kyllä riittää kunhan alkuun pääsee, sarjista tussata ja näin.

Otin torstaina kulmakorun ja oottelin aika jännässä mitä mieltä äiti moisesta naamakoristeesta on. Eipä tuossa ihmeempiä sit ilmennyt, kyseltiin vaan ne perinteiset mitä missä sattuiko -kyssät. Äidillä sitäpaitsi meni suhteellisen paljon aikaa ennen kuin edes huomasi koko tappia. Jännätä nyt sitten miten tuo lähtee etenemään, toistaiseksi turvotuskaan ei ole vielä laskenut (minkä kanssa ohje "liikuta tappia pestessä edes takaisin" on vähän mielenkiintoinen toteutettava, ei se vaan oikein mahdu liikkumaan :---D...).

Isoin ongelma ton korun kanssa ei ole etten muistais ettei siihen saa koskea vaan se, että unohdan että koko koru on siinä ja tökkään vahingossa. Mul on ihan liian monta naamanhinkutus maneeria.

Ah, täällä on lunta! <3 Taas kaunis koskematon hanki mihin mennä pelleilemään noiden papanoiden kanssa. Tarkoitus ois myös tehdä nukeille vaatteita nyt kun täälllä on ompelukone käsillä.

Sami ja Mikael <3

Pitkästä aikaa jotain kunnollista kuvaa rustailemassa. Käsi ollut toipumaan päin niin energia keskittyi ekana tietysti sarjakuvailuun =3=

Onpa jännää, heti kun heräät pari tuntia aiemmin kuin normaalisti, päivä tuntuu paaaaljon pidemmältä jo alkuunsa. Heräsin tosiaan aamulla siihen, että kattonaapurini porasi taas vaihteeksi (täs on asuttu vähän päälle vuosi ja tuo poraa kyl ihan säännöllisesti joka viikko).

Oon viimeaikoina viimein onnistunut oikeasti koukuttumaan melkoisen hyvin mörppiin, vaikken yleensä ole moisista välittänyt. Onhan Megatenin Imagine toki visuaalisestikin miellyttävä vaikka vähän karu grafiikoiltaan, mutta kaipa tässä nyt ratkaisi, että kyseisessä pelissä on kavereita ollut lähtöjään ja kilta vain haalii lisää.

Deikkua olen tussaillut taas eteenpäin, käsi on vähän heikun keikun ollut mut aina kun jaksaa niin mennään. Taustoja uupuu että päivityksen sais aikaiseksi.

---> Takas Megateniin

Örp, nyt on kaks kolmesta kädenlepuutusviikosta takana. Käsi alkaa selkeesti tuntua jo paremmalta. Eiköhän se kun malttaa viikon viel nii saan sit räväytellä taas <3

Pitää kyl oppii tarkkaileen jatkossa paremmin .___.' Tätä on ny särkeny yli kuukauden putkeen, eikä mikään ota päähän yhtä paljon ko piirtokäden menetys.

Mulle annettiin tosiaan 3 viikkoa lepuutusta oikealle kädelle. Enhän mie moista aikaa osaa olla piirtämättä, opettelen kaksikätiseksi himpura vie 8<

( Kuvia )